Esihenkilötyö on kokemuksieni mukaan samanlaista alasta riippumatta. Keskiössä ovat aina ihmiset, joiden ympärille oma johtamistyö mukautuu.
Marjo Mahla
Marjo Mahla on ollut Meitan Henkilöstöhallinnon palvelujen palvelupäällikkönä vajaan vuoden. Hän vetää E‑K Sote-tiimiä, johon kuuluu viitisentoista henkilöstöpalveluiden asiantuntijaa. Tiimin työ kytkeytyy asiakkuuden – Etelä-Karjalan hyvinvointialueen – palkanlaskennan ympärille, jolloin konkreettisia työtehtäviä ovat esimerkiksi kuukausittaiset palkka-ajot, aineistojen tallennus sekä viranomaisyhteistyö. Tiimin sisällä on erikoistuttu pienemmissä ”minitiimeissä” asiakkaan käytössä olevien työehtosopimusten mukaan eri työntekijäryhmien palkkoihin. Esimerkkeinä Marjo nimeää muun muassa lääkärit, omaishoitajat sekä pelastustyöntekijät, joiden palkanlaskennassa on huomioitava omat säännöksensä. Lisäksi osa tiimiläisistä tekee palkanlaskennan ohella muita työtehtäviä, kuten toimii työvuorosuunnittelujärjestelmän pääkäyttäjinä. Joukkoon lukeutuu myös muutamia tuntityöläisiä, jotka ovat jatkaneet kesätyönsä jälkeen tuntityöntekijöinä:
-Tiimini on aivan loistava, myös ammatillisesti: joukkoon lukeutuu eri-ikäisiä ihmisiä ja erilaisia persoonia — niin alalla pitkään olleita konkareita kuin tuoreempiakin tekijöitä. Tiimimme ehdoton vahvuus on hyvä tiimihenki ja yhdessä tekeminen: autamme ja pidämme toinen toisistamme huolta, Marjo kuvailee.
Marjon mukaan tiimin työskentelymalli on rakennettu periaatteelle ”kaikki tekevät kaikkea”. Se tarkoittaa, että työtehtävät on jaettu yhteisiin salkkuihin. Jokainen työntekijä työskentelee yhden salkun kanssa yhdestä kahteen viikkoa, jonka jälkeen salkkuja vaihdetaan. Koska Meitalla on tapana osallistaa työntekijöitä, pääsevät tiimiläiset suunnittelemaan itse työnjaon eli salkkujen vaihdot. Menetelmällä varmistetaan muun muassa osaamisen säilyminen ja kehittäminen sekä työnteon mielekkyyden jatkuminen.
Oman osaamisen kehittäminen houkutteli hakemaan uutta työtä
Marjo on työskennellyt aiemmin päivittäistavarakaupan puolella ja tehnyt esihenkilötyötä reilut 10 vuotta niin keskijohdon kuin päällikkötason tehtävissä. Häntä motivoi työelämässä sekä uuden oppiminen että itsensä haastaminen. Marjo koki, ettei pystynyt enää entisessä työssään antamaan tiimilleen uutta ja haki siksi näkökulman laajentamista uuden työn myötä. Meita oli yhtiönä hänelle tuntematon, mutta siellä työskenteli työkuvioista tuttu asiakkuus- ja viestintäjohtaja Antti Heinonen. Marjo vakuuttui hänen puheistaan nopeasti:
-Sain Antin kertomasta sen kuvan, että Meitalla on hyvä työilmapiiri ja reipas tekemisen meininki. Kun luin nykyisen tehtäväni työpaikkailmoituksen, ajattelin, että ei ole totta – tässä se on, minun paikkani! Ilmoitusteksti oli niin kuvaava ja moni kohta meni muutenkin yksiin oman ajatusmaailmani kanssa. Päädyin siten hakemaan Meitalle, Marjo muistelee.
Hänen mukaansa suositteluissa kuultu ”hyvä pössis” osoittautui nopeasti todeksi myös oman työntekijäkokemuksen valossa. Fiilikseen vaikutti varmasti osaltaan se, kuinka lämpimän vastaanoton Marjo sai omalta tiimiltään. Hän on pyrkinyt pikkuhiljaa kehittämään omaa palkanlaskentaosaamistaan opettelemalla pieniä asioita. Tämä on auttanut paitsi työntekijöiden tekemän työn hahmottamisessa, myös heidän asiantuntijuutensa ymmärtämisessä.
Työtä tehdään asiakkaille
Marjo tekee läheistä yhteistyötä paitsi tiiminsä, myös Meitan asiakkaiden kanssa. Jokaisella tiimiläisellä on tärkeä ruutunsa kokonaisuuden onnistumisessa. Jos perustehtävän tekemisessä eli palkanlaskennassa tulisi haasteita, Marjon tehtävänä olisi auttaa, tukea ja kannustaa tiimiä. Muutoin hänen rooliinsa sisältyy asiakkaiden yhteyshenkilönä toimimista:
-Tiimimme tahtotila on, että asiakasta palvellaan mahdollisimman hyvin: meille on tärkeää, että kaikki saavat palkkansa oikein ja ajallaan. Minuun otetaan asiakkaiden suunnasta yhteyttä monessa asiassa ja opin jatkuvasti uutta näistä yhteydenotoista. Oma tavoitteeni on se, että asiakas saa vastauksen mahdollisimman nopeasti. Näin hänen arkensa on sujuvaa, Marjo mainitsee.
Marjo vaikuttaa omalla työllään ensisijaisesti siihen, että asiakas kokee Meitan hyväksi kumppaniksi: yhteistyötä on mukava tehdä ja asiat sujuvat. Hän varmistaa saman myös tiiminsä osalta: on tärkeää, että fiilis pysyy hyvänä ja jokaisella on mahdollisuudet onnistua työssään. Nämä ja muut vaikuttamisen keinot luovat Marjolle kokemuksen oman työn merkityksellisyydestä. He pitävät esimerkiksi Henkilöstöpalvelujen päälliköiden kesken tapaamisia, jossa miettivät yhdessä kehitettäviä asioita. Näissä hetkissä Marjolle syntyy tunne kuulluksi tulemisesta ja siitä, että omilla ajatuksilla pääsee aidosti vaikuttamaan yhteiseen työhön.
Palvelupäällikön työ on valmentamista
Marjo on huomannut, että jokainen palvelupäällikkö tekee työtään Meitalla omalla tavallaan. Hänen mielestään on ollut upeaa, että oma esihenkilö – palvelujohtaja Ville Kärkkäinen – on luottanut kunkin päällikön tekemiseen eikä tiukkoja vaatimuksia roolin rakentamiselle ole annettu. Marjo seuraa päivittäin tiiminsä työtilannetta: hän käy läpi esimerkiksi asiakkailta tulleita palvelupyyntöjä ja poimii niistä omalle työpöydälleen akuuteimmat. Lisäksi Marjo tutkii palkkaohjelman sisään vietäviä sopimusmääriä sekä tekee yhteistyötä projektiryhmiltä tulevien toimeksiantojen parissa. Marjon mukaan tyypillisiä työpäiviä ei juurikaan ole, vaikka hän pyrkiikin kalenteroimaan tekemisilleen rungon:
-Meillä on tiimipalaveri joka viikko, jonka lisäksi pidän jokaiselle säännöllisiä, henkilökohtaisia one-to-one-keskusteluja. Oma työni on pitkälti viestimistä: meillä on iso organisaatio, jossa liikkuu tietoa monella tasolla. Yritän kerätä sitä yhteen ja jäsentää työntekijöilleni järkeväksi kokonaisuudeksi – unohtamatta omaa tiimiäni koskevaa tietoa, jota vien osaksi isompia pöytiä. Oma johtamiseni perustuu joukkuepeliin ja näen itseni valmentajana, joka seisoo kentän laidalla ohjeita huitoen, tsempaten ja onnistumisia esiin nostaen, Marjo hymyilee.
Meitalla tehtävä esihenkilötyö pohjautuu valmentavaan johtamiseen, jossa esihenkilön tehtävänä on esimerkiksi näyttää suuntaa, oivalluttaa ja ohjata tiimiläisiä kukoistamaan omassa työssään. Se tuo Marjon johtamistyölle perusraamit. Muita kehystekijöitä työlle ovat palkanlaskennalle asetetut aikataulut, jotka rytmittävät etenkin hänen tiiminsä asiantuntijoiden työskentelyä.
Mokat opettavat usein eniten
Marjo on oppinut Meitalla paljon. Tärkein oppi liittyy hänen mukaansa uskallukseen: on heittäydyttävä ilman, että pelkää liikaa mokaamista:
-Jos koko ajan pelkää, ettei osaa, ei voi tehdä mitään. Jännitin Meitalla aloitusta, koska en juurikaan tuntenut tiimiläisteni tekemää palkanlaskentatyötä. Olen kuitenkin saanut aina apua ja toki minulla on tärkeät tukiverkostot työssäni: oman esihenkilön lisäksi minua jeesaavat tiimini sekä palvelualueemme muut päälliköt. Lisäksi tiimirajat ylittävää yhteistyötä tehdään päällikkökollegoiden kesken esimerkiksi HR:n vetämissä valmennuksissa, joita kutsutaan nuotiopiireiksi, Marjo toteaa.
Hänen mukaansa tarvitaan myös sellaista organisaatiokulttuuria, jossa mokausta ei nähdä maailmanloppuna. Jos pelaaja tekisi esimerkiksi oman maalin, tulisi häntä Marjon mukaan taputtaa olalle ja kehottaa jatkamaan. Hän näkee epäonnistumisen hetkinä tärkeiksi virheen myöntämisen, pahoittelemisen sekä joukkojen ”tiivistämisen” entisestään. Myös vahvuuksista keskusteleminen ja onnistumisten esille nostaminen ovat Marjon keinoja luoda tärkeää vastapainoa haastaviin hetkiin.
Esihenkilötyötä tehdään Meitalla yhdessä
Marjo nostaa työnsä tärkeimmiksi voimavaroiksi kollegat, joiden kanssa hän voi aina tarpeen mukaan sparrailla asioista luottamuksellisesti. Hän arvostaa Meitan tekemiä panostuksia työntekijöidensä hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen: esimerkiksi toimiva työterveyshuolto, mahdollisuus säännölliseen viikkoliikuntaan sekä yhteiset henkilöstöjuhlat ja tapahtumat tukevat hyvää työarkea. Lisäksi Marjo kokee, että esihenkilötyötä on turvallista tehdä Meitalla: apuna on monenlaisia työkaluja sekä yhteiset toimintamallit, jotka varmistavat johtamisen tasalaatuisuuden.
-Toivon, että tulevaisuudessa Meitan sisällä tehtäisi vielä entistä tiiviimpää yhteistyötä yli palvelu- ja tiimirajojen. Meillä esihenkilöillä on jo valmennuksia, joissa on mahdollista toimia yhdessä. Esimerkiksi nuotiopiireissä sekoitettiin vastikään pienryhmiä, jotta tutustuisimme entistä paremmin kaikkien päälliköiden kanssa. Luotan siihen, että yhteinen tekeminen lähtee näiden vertaisvalmennusten kautta eteenpäin muuallekin Meitaan, Marjo iloitsee.
Suosittelen Meitaa työnantajana, mutta nykyinen NPS-asteikko on liian pieni — oma työntekijäkokemukseni on ainakin se 12+!
Marjo Mahla
Minä olen Työpäiväsi taustavoima
ja kuuntelen sinua!
”Työni on kuunnella asiakasta: onko hänellä jokin hätä, ongelma, toive tai kehitysidea, jota pitäisi viedä eteenpäin?”