Oppi­so­pi­mus avasi Janne Joki­pe­rälle oven IT-maa­il­maan

Oletko kos­kaan miet­ti­nyt, että kun asia­kas lähet­tää uuden pal­ve­lu­pyyn­nön Mei­talle, kuka sen ensim­mäi­senä lukee? Hyvin suu­rella toden­nä­köi­syy­dellä se on Janne Joki­perä, ICT-pal­ve­lu­pis­teen vas­taava ICT-asian­tun­tija.

- Olen toden­nä­köi­sim­min juuri se ensim­mäi­nen ihmi­nen, joka asiak­kaan pal­ve­lu­pyyn­nön näkee ja läh­tee sitä vie­mään eteen­päin. Pidän työs­säni siitä, että saan olla rat­ko­massa eri­lai­sia pul­mia ja aut­taa asiak­kai­tamme.

Oppi­so­pi­mus oli minulle erit­täin hyvä polku uudelle uralle. Pää­sin heti työn­ma­kuun ja mie­lui­saan työ­paik­kaan kiinni.

Työ­ko­kei­lusta oppi­so­pi­muk­seen ja siitä vaki­tui­siin töi­hin

Kuten suu­rin osa ICT-pal­ve­lu­pis­teen tii­mistä, myös Janne työs­ken­te­lee Poh­jois-Kar­ja­lassa Mei­tan Joen­suun toi­mis­tolla. Hän myön­tää­kin ole­vansa lähes sata­pro­sent­ti­nen ”toi­misto-gubbe”, ja että etä­töissä tulee viih­dyt­tyä enää har­voin.

Janne pää­tyi aikoi­naan Mei­taan töi­hin alan­vaih­don kautta, työs­ken­nel­ty­ään ensin vuo­sia ilmai­lua­lalla. Vuonna 2016 hänen piti sit­ten miet­tiä uudel­leen, mikä hänestä tulisi isona.

Tie­to­ko­neet oli­vat kiin­nos­ta­neet Jan­nea aina, ja har­ras­tu­nei­suus niitä koh­taan veti IT-alalle. Toi­nen mah­dol­li­nen ura­vaih­toehto, joka sil­loin pyöri mie­lessä, oli kel­lo­seppä.

- Kel­lo­sep­pää ei minusta lopulta tul­lut, maan­tiede rat­kaisi siinä. Elämä oli raken­tu­nut tänne Joen­suu­hun, ja täällä oli mah­dol­lista aloit­taa opin­not sekä löy­tää oman alan työ­paikka.

Vii­meis­tään siinä vai­heessa, kun Janne tuli työ­ko­kei­luun Mei­tan edel­tä­jään Poh­jois-Kar­ja­lan Tie­to­tek­niik­ka­kes­kuk­seen (PTTK) vuonna 2017, IT-ala oli imais­sut hänet men­nes­sään. Työ­ko­kei­lussa Janne pääsi työs­ken­te­le­mään Joen­suussa Tuki­tiimi PK:ssa lähi­tu­ki­teh­tä­vissä.

- Työ­hön kuu­lui muun muassa asiak­kai­den pal­ve­lu­pyyn­tö­jen rat­kai­sua, lai­te­toi­mi­tuk­sia, työ­ase­mien vaih­toa ja muita eri­lai­sia lähi­tu­ki­teh­tä­viä. Tein pal­jon töitä asiak­kai­den kanssa, ja siitä pidin kovasti, hän kuvai­lee.

Tästä Jan­nen ura IT-alalla lähti urke­ne­maan. Työ­ko­kei­lun jäl­keen hän aloitti ICT-asen­ta­jan opin­not Joen­suussa Rive­rian ammat­tiop­pi­lai­tok­sessa, ja hyvin nopeasti hänelle suo­si­tel­tiin oppi­so­pi­musta.

- Oppi­so­pi­mus­paikka löy­tyi myös Mei­tan edel­tä­jästä PTTK:sta, ja sen ansiosta täällä ollaan edel­leen. Oppi­so­pi­mus oli minulle erit­täin hyvä polku uudelle uralle. Pää­sin heti työn­ma­kuun sekä jo entuu­des­taan tut­tuun ja mie­lui­saan työ­paik­kaan kiinni, Janne ker­too.

Vaki­tui­sen ICT-asian­tun­ti­jan pai­kan Janne sai vuonna 2020 Tuki­tiimi PK:sta, ja ensim­mäi­sen työ­vuo­den ajan työ­piste sijaitsi Kon­tio­lah­della. Työ­päi­vät kului­vat tut­tuun tapaan pal­ve­lu­pyyn­tö­jen ja eri­lais­ten lähi­tu­ki­teh­tä­vien parissa. Asia­kas­koh­taa­mi­set oli­vat työssä parasta:

- Tyk­kä­sin ja tyk­kään edel­leen tehdä töitä ihmis­ten kanssa. Myös haas­ta­vat­kin asia­kas­ti­lan­teet oli­vat hyviä koh­taa­mi­sia, var­sin­kin sil­loin, kun ne kään­tyi­vät onnis­tu­mi­siksi ja mah­dol­li­nen ongelma saa­tiin rat­kais­tua parem­min kuin hyvin.

Kon­tio­lah­delta Janne eteni Joen­suu­hun kes­ki­tet­tyyn pal­ve­lu­pis­tee­seen ja siir­tyi lähi­tu­ki­työstä puhe­li­men ja tie­to­ko­neen ääreen Ser­vice­des­kiin. Sit­tem­min hän eteni pal­ve­lu­koor­di­naat­to­riksi ja siitä edel­leen nykyi­seen ammat­tiin vas­taa­vaksi ICT-asian­tun­ti­jaksi ICT-pal­ve­lu­pis­teelle.

Pidän siitä, että työssä on sopi­vasti pai­netta, se pitää mie­len vir­keänä. Mei­tassa ei yksi­kään työ­päivä ole täy­sin saman­lai­nen.

Pal­ve­lu­pis­teen hulina on parasta päi­vit­täi­sessä työssä

Nykyi­sessä työssä Jan­nen työ­päi­vät sisäl­tä­vät uusien saa­pu­nei­den pal­ve­lu­pyyn­tö­jen kat­sel­moin­tia, nii­den rat­kai­se­mista ja tar­vit­taessa uudel­lee­noh­jaa­mista oikeille tahoille. Töitä teh­dään pit­kälti säh­kö­pos­tin, Team­sin ja puhe­li­men väli­tyk­sellä. Janne myös vas­taa Mei­tan häi­riö­tie­dot­ta­mi­sesta ja toi­mii häi­riö­ti­lan­teissa ICT-pal­ve­lu­pis­teen yhteys­hen­ki­lönä Mei­tan mui­hin tii­mei­hin.

Parasta työssä ICT-pal­ve­lu­pis­teellä on hulina: kun ympä­rillä tapah­tuu, on hel­pompi hen­git­tää. Asiak­kai­den pal­ve­lu­pyyn­tö­jen kirjo on laaja, ja työ­teh­tä­vät vaih­te­le­vat päi­vän sisällä erit­täin pal­jon perus ICT-neu­von­nasta aina mah­dol­li­siin suu­riin jär­jes­tel­mä­häi­riöi­hin.

Vaih­te­le­vuus on ICT-pal­ve­lu­pis­teessä teh­tä­vän työn suola, mutta työ vaa­tii myös pai­neen­sie­to­ky­kyä ja tai­toa sie­tää epä­var­muutta. Työ­ti­lan­teet voi­vat olla kink­ki­siä ja stres­saa­via eri­tyi­sesti sil­loin, kun asiak­kaan ongelma ei rat­kea välit­tö­mästi ja häi­riö­ti­lanne pit­kit­tyy. Täl­lai­sessa ympä­ris­tössä työs­ken­te­le­mi­nen kui­ten­kin sopii Jan­nelle erit­täin hyvin:

- Pidän siitä, että työssä on sopi­vasti pai­netta, se pitää mie­len vir­keänä. Mei­tassa ei yksi­kään työ­päivä ole täy­sin saman­lai­nen, ja se sopii minulle var­sin hyvin, Janne ker­too.

Ehkä hie­man yllät­täen juuri häi­riö­tie­dot­ta­mi­nen on eri­tyi­sen lähellä Jan­nen omaa sydäntä. Mikä nopea­tem­poi­sessa ja useim­mi­ten ilman ennak­ko­va­roi­tusta tule­vassa tie­dot­ta­mis­teh­tä­vässä häneen vetoaa?

- Näin minua edel­tä­neen pal­ve­lu­koor­di­naat­to­rin teke­vän häi­riö­tie­dot­ta­mista työs­sään, ja myös avus­tin häntä siinä. Tie­sin heti, että se on sel­laista työtä, mitä itse­kin haluan tehdä. Toi­min­ta­kenttä on pal­jon laa­jempi, ja myrs­kyn sil­mässä työs­ken­tely vetoaa minuun.

Häi­riö­tie­dot­ta­mi­nen ete­nee yleensä seu­raa­valla kaa­valla: kun jos­sain Mei­tan pii­rissä ole­vassa jär­jes­tel­mässä tai ICT-pal­ve­lussa havai­taan laaja toi­min­nan estävä häi­riö, käyn­nis­tyy mer­kit­tä­vän häi­riön pro­se­duuri, jonka myötä häi­riö­tie­dote on saa­tava eteen­päin mah­dol­li­sim­man pian. Sen jäl­keen sel­vi­te­tään häi­riön juu­ri­syytä ja pyri­tään rat­kai­se­maan ongelma mah­dol­li­sim­man pian.

Kun häi­riö on ohi, teh­dään vielä lop­pu­kat­sel­mointi. Kai­kissa häi­riön vai­heissa jat­kuva tie­don­kulku on rat­kai­se­van tär­keää, var­sin­kin asiak­kaan suun­taan.

- Asia­kas on pidet­tävä koko ajan mukana, missä men­nään. Häi­riö­tie­dot­ta­mi­sessa pitää olla itseoh­jau­tuva sekä sel­keä ja edetä joh­don­mu­kai­sesti ennalta mää­rät­ty­jen ohjei­den mukaan. Olen muu­ten­kin sel­lai­nen tyyppi, että asiat teh­dään juuri niin kuin ne on sovittu, eikä niistä lip­suta.

Asia­kas­pa­lau­tetta Janne saa työs­sään jat­ku­vasti, ja sitä hän pitää vain hyvänä asiana. Myös sil­loin, kun pal­ve­lu­ta­soa ei ole saa­vu­tettu tai ongel­man­rat­kai­sussa ei olla onnis­tuttu.

- Ja var­sin­kin sil­loin palau­tetta tar­vi­taan! Sen avulla voimme miet­tiä, mitä voi­simme itse tehdä parem­min ja poh­tia uusia rat­kai­su­ta­poja ja kei­noja asiak­kaan koh­taa­mi­seen, hän huo­maut­taa.

Tii­missä tie­dämme, että jokai­nen kuu­kau­den ensim­mäi­nen päivä on meillä kii­rei­sin ja yleensä myös ran­kin. Sil­loin aut­taa erit­täin pal­jon, että meillä on saman­hen­ki­nen porukka puhal­ta­massa yhteen hii­leen.

Saman­hen­ki­sessä tii­missä myös huu­mori kuk­kii

Mei­tassa Janne kehuu eri­tyi­sesti yleistä työil­ma­pii­riä ja työyh­tei­söä. ICT-pal­ve­lu­pis­teen 15 hen­ki­löä kat­ta­vassa tii­missä heillä on erit­täin hyvä yhteis­henki, poru­kan välillä juttu kul­kee ja huulta hei­te­tään. Hyvää duu­ni­fii­listä tii­missä pide­tään yllä sään­nöl­li­sillä live­ta­paa­mi­sille sekä omalla tii­min sisäi­sellä Teams-cha­tilla.

Saman­hen­ki­nen huu­mo­rin­taju lisää tii­min välistä yhteen­kuu­lu­vuutta – sopi­vissa väleissä mur­jais­tut vit­sit hel­pot­ta­vat työ­hön liit­ty­viä pai­neita, Janne toteaa.

- Esi­mer­kiksi tii­missä tie­dämme, että jokai­nen kuu­kau­den ensim­mäi­nen päivä on meillä kii­rei­sin ja yleensä myös ran­kin. Sil­loin aut­taa erit­täin pal­jon, että meillä on saman­hen­ki­nen porukka puhal­ta­massa yhteen hii­leen.

Hyvää duu­ni­fii­listä kas­vat­taa sekin, että Mei­tassa työs­ken­nel­les­sään Janne on saa­nut kehit­tää osaa­mis­taan ja kou­lut­tau­tua työn ohessa. Sen ansiosta Janne on pääs­syt myös ete­ne­mään IT-ural­laan Mei­tan sisällä.

- Peri­aat­teeni on, että en sano mil­le­kään asialle ei. Kal­tai­sel­leni alan­vaih­ta­jalle Meita on ollut hyvä työ­nan­taja, jota voin suo­si­tella muil­le­kin uutta uraa miet­ti­ville.

Työllä ICT-teh­tä­vissä on yhdessä asiassa ollut ikävä sivu­vai­ku­tus Jan­nen elä­mään – ennen vapaa-aikaa tuli vie­tet­tyä pal­jon tie­to­ko­ne­pe­lien parissa, mutta nykyi­sin pelit ovat jää­neet huo­mat­ta­vasti vähem­mälle. Tilalle on tosin tul­lut ulkoilu koi­ran kanssa sekä kesäi­sin moot­to­ri­pyö­räily.

- Ensi kesänä on tar­koi­tus läh­teä aja­maan hiek­ka­teitä ja pol­kuja pit­kin Lofoo­teille asti, Janne pal­jas­taa.