Suomessa valmistellaan parhaillaan lakimuutosta, jolla toteutuessaan olisi kohtalokkaita seurauksia julkisen sektorin taloudelle — erityisesti pienille kunnille — sekä useiden alueiden elinvoimaan ja pk-yrityksiin. Suunniteltu lakimuutos perustuu seuraavaan kirjaukseen hallitusohjelman luvussa 6.2:
Sidosyksikön omistukselle asetetaan yleisen edun huomioon ottava vähimmäis-omistusprosentti (10 %).
Suomen hallitusohjelma
Suomessa on 42 sidosyksikköä, joilla on yli 10 omistajaa ja 252 sidosyksikköä, joilla on alle 10% omistajia. Näiden omistajien joukossa on kuitenkin käytännössä kaikki Suomen kunnat (309 kpl), hyvinvointialueet (21 kpl) sekä näiden omistamat yhtiöt (2701 kpl). Sidosyksiköt — tuttavallisesti inhouse-yhtiöt — ovat olleet kuntien ja hyvinvointialueiden tapa järjestää yhteistyössä erityisesti tukipalveluita (puhtaus, ruokahuolto, ICT, henkilöstöhallinto, taloushallinto, työterveyshuolto jne.) sekä yhtenäistää ja tehostaa näihin liittyviä toimintamalleja. Myös Meita toimii sidosyksikkönä omistajilleen yhtenäistämällä ja ylläpitämällä talous‑, henkilöstö- ja tietohallinnon prosesseja sekä kilpailuttamalla näihin markkinoilta soveltuvia ratkaisuja.
Mitä vaikutuksia tällaisella lainsäädännön muutoksella sitten olisi ja kuka tästä hyötyy?
Mikäli hallitusohjelmakirjaus etenee lakiin, se tarkoittaa, että yli 250 organisaation omistukset ja näiden tuottamat palvelut puretaan. Tällöin merkittävä osa kunnista ja hyvinvointialueista joutuu suunnittelemaan ja toteuttamaan tukipalvelunsa uudelleen.
Koko Suomen mittakaavassa muutoskustannukset nousevat vähintään 3 miljardiin, jopa 5 miljardiin.
Kustos Ry:n laskelmat 5/2024
Keskeisin vaikutus julkiselle sektorille on muutoksen kalleus, mikäli nykyiset rakenteet ja järjestelmät joudutaan purkamaan, suunnittelemaan, määrittelemään, kilpailuttamaan ja toteuttamaan uudelleen. Kunnat ja hyvinvointialueet ovat toteuttaneet sidosyksiköihin toimintamallit, joilla hyödynnetään yhteisiä rakenteita, järjestelmiä sekä osaajia. Prosessien ja rakenteiden uudelleensuunnittelu, niihin soveltuvien ratkaisujen kilpailutus sekä toteutus aiheuttavat merkittävät muutoskustannukset sekä yhtenäisten toimintamallien menettämisen myötä kustannustaso tulee nousemaan pysyvästi. Lue lisää inhouse-rajoitusten muutoskustannuksista Kustos Ry:n sivuilta.
Muutoksen myötä ostajakenttä tulee olemaan hajanaisempi ja heikompi. Tavoitteena on myyjän markkinat.
Juha Myllymäki – lakiasiain johtaja, Kuntaliitto
Koossa ovat nyt ainekset kuntien taksiuudistukselle.
Tuomo Sallinen – Lappeenrannan kaupunginjohtaja, Demokraatti lehti 10/2024
Kustannusten lisäksi muutos sisältää riskejä myös kilpailun sekä laadun heikentymiseen. Viime vuosina esimerkiksi kuntien työterveyshuollon palveluita on voimakkaasti yksityistetty, joka ei ole synnyttänyt kilpailua vaan johtanut markkinoiden keskittymiseen muutamalle suurelle toimijalle. Perehdy muihin muutoksen vaikutuksiin Demokraatti-aikakauslehden julkaisusta.
Syntyykö uutta markkinaa ja hyötyvätkö yksityisomisteiset yritykset lakimuutoksesta?
2/3 hyvinvointialue- ja kaupunkivastaajista palauttaisi toiminnot itselle, jos inhouse- omistusrajaa nostetaan.
Kustos Ry:n kysely sidosyksiköiden omistajille 9/2023
Kunnat ja hyvinvointialueet pitävät oman tuotannon ylläpitämistä kriittisenä tekijänä mm. laadun, huoltovarmuuden sekä kustannusten osalta. Yhteiset sidosyksiköt ovat olleet vaihtoehto omalle tuotannolle ja näiden rajoittamisella palataan takaisin lähtöruutuun eli kukin järjestää ja toteuttaa palvelut itse. Markkinat eivät kasva, mutta kustannukset kylläkin; tarvitaan enemmän osaajia eikä vaadittaville investoinneille ole jakajia. Pienillä kunnilla ei edes ole vastaavaa mahdollisuutta järjestää palveluita yksin eli erityisesti pienet kunnat ajautuvat entistä ahdinkoon. Katso Kuntaliiton sivuilta yli 80 kuntajohtajan tekemä vetoomus hallitukselle ja tutustu Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timosen ajatuksiin inhouse-rajoitusten vaikutuksista suuriin kuntiin Kustos Ry:n sivuilta.
Inhouse-yhteistyö on auttanut meitä tavoittamaan julkisen sektorin asiakkaita paremmin kuin yksin pystyisimme, ja olemme siten voineet tuoda yrityksemme ratkaisuja tehokkaammin julkisen sektorin käyttäjien hyödynnettäväksi.
Yrityskyselyn vastaaja, Kustos Ry:n kysely yrityksille 3/2024
Monella alueella ja toimialoilla sidosyksiköillä on merkittäviä pk-sektorin kumppanuuksia. Sidosyksiköt kilpailuttavat ratkaisut markkinoilta, jolloin yrityksillä on mahdollisuus laajentaa markkinaansa. Alueellisilla inhouse-yhtiöillä on myös alueellisia yrityskumppaneita, jotka yhdessä vaikuttavat paikalliseen elinvoimaan.
Entä mitä sanovat asiantuntijat?
Perustuslain 121 § turvaa jokaisen kunnan itsehallinnon.
Tuomas Ojanen, OOT, valtiosääntöoikeudenprofessori, eurooppaoikeuden dosentti
…vaikutuksia on perustuslakivaliokunnan vakiintuneen lausuntokäytännön mukaan tarkasteltava myös kuntakohtaisesti, kunkin kunnan tasolla erikseen.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että kunnilla on oikeus päättää itsenäisesti siitä, miten ne järjestävät palvelunsa. Sidosyksiköiden hyödyntäminen yhteistyössä muiden kuntien tai hyvinvointialueiden kanssa on hankintalain mukainen toteutustapa. Rajoittamalla kuntien mahdollisuuksia yhteistyöhön rajoitetaan myös itsemääräämisoikeutta. Lakimuutosten yhteydessä tulisi aina arvioida, ovatko ne perustuslain mukaisia. Tämän lainsäädäntöhankkeen osalta tilanne on kyseenalainen. Tutki Kustos Ry:n sivuille julkaistusta valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojasen toteuttamasta selvityksestä, miten inhouse-yhtiöiden omistusrajaus on perustuslain kannalta ongelmallinen.
Pidämme todennäköisenä, että yleinen 10 %:n omistusosuusvaatimus nostaisi kustannuksia julkisella sektorilla. Yleinen omistusosuusvaatimus ei arviomme mukaan riittävissä määrin huomioi eri toimialojen, alueiden sekä erilaisten hankintayksikköjen ja sidosyksikköjen eroja.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimusraportteja 2/2024
Myös kilpailu- ja kuluttajaviraston riippumaton selvitys toteaa lakimuutoksen todennäköiset kustannusvaikutukset sekä toimialojen ja alueiden erilaisuuden. Selvää on, että markkinat ovat erilaiset pääkaupunkiseudulla kuin harvaan asutuilla alueilla ja tämä tulisi ehdottomasti huomioida. Hankintalaissa on jo olemassa kriteerit sidosyksiköiden hyödyntämiseen — mikäli lainsäädäntöä rikotaan, siihen on mahdollista puuttua ilman lainsäädännön muuttamista. Syvenny KKV:n tutkimukseen 10 prosentin omistusosuusvaatimuksen vaikutuksista sidosyksikkömarkkinaan.
Kuinka järkevältä vaikuttaa muutoshanke, joka maksaa maltaita ja voittajia on vähän, jos ollenkaan? Yhteenvetona voinee todeta, kuten kansanedustaja ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman toi esiin puoluejohdon paneelissa 18.9.2024: ”Hanke on aivan järjetön! Perukaa tämä hanke!”
Kuuntele Kustos Ry:n sivuille julkaistusta videosta, miten inhouse-rajoitukset nousivat esiin puoluejohtajapaneelissa syyskuussa 2024 pidetyillä Kuntamarkkinoilla.
Salli Kortelainen
toimitusjohtaja, Meidän IT ja talous Oy
hallituksen puheenjohtaja, Julkishallinnon palvelukumppanit – Kustos Ry