Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävissä julkisella sektorilla työskentelee Suomessa yhteensä yli 220 000 henkilöä, 332 eri kunnassa tai kuntayhtymässä. 1.1.2023 alkaen näistä henkilöistä lähes kaikki tulevat työskentelemään uusilla hyvinvointialueilla, joita on perustettu yhteensä 21.
Henkilöstö siirtyy uusille työnantajille liikkeenluovutuksen periaatteilla eli työsuhteen ehdot jatkuvat pääsääntöisesti ennallaan, vaikka työnantaja vaihtuu. Palkkahallinnon näkökulmasta muutos on iso ja siirtymäaika lyhyt; nykyinen organisaatio vastaa palkanmaksusta 31.12.2022 asti ja uusi hyvinvointialue ottaa sen vastuulleen heti 1.1.2023. Käytännössä muutokseen liittyvät myös uudet sovellettavat työehtosopimukset, muutoksia paikallisissa sopimuksissa, järjestelmissä, prosesseissa sekä toimintamalleissa. Yksi hyvinvointialue voi vastaanottaa henkilöstöä yli 10 eri organisaatiosta, jolloin käytännöissä tulee väistämättä muutoksia ainakin osalle henkilöstöstä. Voit lukea hyvinvointialueiden henkilöstöstä lisää täältä.
Mitä palkkahallinnossa tehdään käytännössä tämän muutoksen toteutumiseksi?
Uusille hyvinvointialueille kilpailutetaan (tai olemassa olevien sopimusten mahdollistaessa valitaan) palkkahallinnon järjestelmä. Järjestelmään toteutetaan hyvinvointialueiden tarpeisiin vastaavat ominaisuudet sekä perustetaan organisaatiokohtaiset määritykset, kuten laskentatunnisteet ja organisaatiorakenteet. Siirtyvän henkilöstön tiedot kerätään nykyisistä organisaatioista, muutetaan yhteneväiseen muotoon ja viedään pohjatiedoiksi uuteen järjestelmään. Palvelussuhteiden ja peruspalkan lisäksi siirrettäviä tietoja ovat esimerkiksi henkilön työhistoria sekä lomatiedot. Työhistoriaa voi olla useilta kymmeniltä vuosilta ja eri työnantajilta, koska osa kunnista on jo aiemmin keskittänyt sote-toimintoja yhteiseen organisaatioon. Palkkahallinnon järjestelmästä on myös yleensä kymmeniä integraatioita muihin järjestelmiin — esimerkiksi työvuorosuunnitteluun, käyttövaltuushallintaan, kulunvalvontaan ja raportointiin — eli näiden toteutus tai päivitys on myös keskeinen osa muutosta.
Millaisia rooleja eri toimijoilla on palkkahallinnon käynnistämisessä?
Hyvinvointialueiden palkkahallinnon käynnistämisessä on useita keskeisiä toimijoita, joilla on tärkeä rooli muutoksen onnistumisessa. Tietoja luovuttavat nykyiset kunnat/kuntayhtymät. Niiden käytössä olevien järjestelmien toimittajat tuottavat henkilötason lähtötiedot. Palkkahallinnon asiantuntijat muodostavat toimintamallit ja järjestelmämääritykset yhdessä hyvinvointialueen henkilöstöjohdon kanssa. He huolehtivat näiden kouluttamisesta peruskäyttäjille ja esihenkilöille, jotka puolestaan vastaavat tietojen oikea-aikaisesta toimittamisesta sovittuja kanavia pitkin. Lisäksi palkkahallinnon järjestelmätoimittaja toteuttaa teknisen ympäristön ja määritykset sekä joukko muita järjestelmätoimittajia on mukana integraatioiden toteutuksessa.
Uudistuksen toteutustapa ja roolit vaihtelevat alueittain, mutta kaikkialla yhteistä on, että onnistunut kokonaisuus muodostuu useiden eri toimijoiden yhteistyöllä. Osalla palkkahallinnon asiantuntijat työskentelevät hyvinvointialueella ja osalla toiminta on organisoitu kuntien ja muiden hyvinvointialueiden kanssa yhteiseen inhouse yhtiöön. Voit tutustua aiemman blogikirjoitukseni kautta inhouse-yhtiön toimintaan.
Meita toteuttaa muutosta yhdessä asiakkaidensa kanssa
Meitalla on inhouse-yhtiönä keskeinen rooli hyvinvointialueasiakkaidensa muutoksen toteuttajana. Hyvinvointialueita koskeva valmistelu on käynnistetty Meitalla lähes kaksi vuotta sitten. Olemme kilpailuttaneet hyvinvointialueille yhtenäisen palkkahallinnon järjestelmän, jonka käyttöönottoa toteutetaan järjestelmätoimittajien, Meitan asiantuntijoiden sekä hyvinvointialueiden yhteistyöllä. Asiantuntijoitamme toimii projektipäälliköinä, palkkahallinnon asiantuntijoina, järjestelmäasiantuntijoina, järjestelmäarkkitehteinä, integraatioasiantuntijoina sekä ohjausryhmien jäseninä.
Historiallisen suuri uudistus jännittää varmasti hieman kaikkia toimijoita. Selvää kuitenkin on, että jokainen meistä tekee kaikkensa sen eteen, että hyvinvointialueille siirtyvän henkilöstön palkanmaksu jatkuu häiriöttömästi ja uudet organisaatiot saavat parhaan mahdollisen alun vaativalle tehtävälleen.
Uudistusterveisin,
Salli Kortelainen
toimitusjohtaja