Julkisessa keskustelussa parjataan usein hallintokuluja ja hallinto myös mainitaan ensimmäisenä listalla, kun säästökohteita joudutaan miettimään. Leikataan mieluummin hallinnosta kuin terveydenhuollosta, lasten hyvinvoinnista, vanhusten huollosta jne. Hallinto on se ikävä byrokratiaviidakko, joka nähdään kilpailevana kustannuseränä organisaation varsinaiselle toiminnalle.
Todellisuudessa panostukset hallintoon tuovat säästöjä monellakin tapaa ja hyvällä hallinnolla edistetään koko organisaation kilpailukykyä. Valitettavasti etenkin kunta-alalla organisaatioiden hallinto on usein erittäin niukkaa, velvoitteet lisääntyvät jatkuvasti ja säästöille on kovat paineet. Hallinto on toki osittain juuri lakien mukaisista velvoitteista huolehtimista, mutta näiden tehokkaalla organisoimisella ja aktiivisella kehittämisellä on mahdollista lisätä koko organisaation tuottavuutta. Panostamalla yleishallinnon, tietohallinnon, henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon kehittämiseen organisaatiot voivat saavuttaa merkittäviä etuja varsinaisessa toiminnassaan. Työtä tukevat järjestelmät, toimivat perusprosessit ja henkilöstön jaksaminen ovat elinehto mille tahansa organisaatiolle.
Nykymaailmassa lähes kaikessa työssä hyödynnetään tietojärjestelmiä ja sillä on saavutettu valtavat hyödyt. Monessa työssä kipuillaankin nykyään enemmän järjestelmien paljouden kanssa; tietoa joutuu kirjaamaan moneen paikkaan eikä yhtenäistä näkymää näihin ole helposti saatavilla. Aina kun yksittäisen ammattilaisen työpäivästä onnistutaan säästämään 15 minuuttia esimerkiksi asiakastiedon, työajan, lomien tai matkalaskujen kirjaamisesta, syntyy jokaisen henkilön kohdalla vuodessa 7 työpäivän säästö. Näistä pienistä hallintotyön puroista syntyy merkittäviä virtoja. Puhumattakaan siitä mitä saadaan aikaan ydinprosessien sähköistämisellä ja automatisoinneilla tai reaaliaikaista tietoa hyödyntävällä resurssien vaikuttavalla kohdentamisella esimerkiksi terveydenhuollossa.
Poikkeuksellisessa maailmantilanteessa hallinnon asiantuntijoiden tekemä näkymätön valmistelutyö varautumisen osalta voi olla korvaamatonta. Ihannetilanteessa tämä olisi aidosti sitä turhaa työtä eli poikkeusoloihin suunniteltuja järjestelyjä ei koskaan tarvittaisi. Jos jotakin poikkeuksellista kuitenkin tapahtuu, hallinto on huolehtinut koko organisaation varautumisesta ja tietää miten toimia. Poikkeustilanteissa hyvän hallinnon merkitys korostuu; selkeät toimintatavat tuovat kunta- ja hyvinvointialan henkilöstölle sekä kuntalaisille turvaa.
Esimerkiksi tietohallinnossa varaudutaan ylläpitämään kriittiset järjestelmät tietoliikenne- ja sähkökatkojenkin aikana, suojaudutaan kyberhyökkäyksiltä sekä koulutetaan käyttäjiä turvalliseen työskentelyyn. Henkilöstöhallinto puolestaan varautuu maksamaan palkkoja ja taloushallinto laskuja myös erilaisissa poikkeustilanteissa. Yhteiskunnan pyöriminen edellyttää, että tekijät saavat palkkarahansa ja organisaatiot tavaraostonsa.
Meitassa työskentelee yli 430 hallinnon asiantuntijaa yleishallinnon, tietohallinnon, taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon alueilla. He vastaavat useista asiakkaidemme hallinnon prosesseista ja tehtävistä sekä tukevat ydintoiminnoissa ja niiden kehittämisessä. Meitalla on osaavat asiantuntijat sekä valmiit prosessit ja järjestelmät, joilla varmistamme, että asiakkaillamme on mahdollisuus keskittyä ydintehtäviinsä kuntalaisten palvelemisessa. Tällä hetkellä vaikutamme yli 20 000 kunta- ja hyvinvointialan ammattilaisen päivittäiseen työhön, jotka puolestaan vaikuttavat noin 350 000 kuntalaisen arkeen esimerkiksi hoivaamalla, opettamalla, siivoamalla ja rakennuttamalla. Hallinto on usein näkymätön, mutta elintärkeä hyvän arjen mahdollistaja.
Salli Kortelainen
toimitusjohtaja